Optimismi deittailussa

Tiesitkö, että reilusti yli puolet autoilijoista kuvittelevat olevansa keskivertoa parempia kuskeja? Luku vaihtelee eri tutkimusten välillä. Ylen artikkelissa mainitaan luvut 69% ja 93%. Ylen kyselyyn vastanneista suomalaisista 76% arvioi itseään keskivertoa paremmaksi kuskiksi. Eihän ole mitenkään mahdollista, että yli puolet olisivat keskivertoa parempia, joten miksi ihmiset arvioivat omat taitonsa väärin? Kyse on optimismista. Ylivertaisesta uskosta omien taitojen suhteen.

Erottuani pitkästä parisuhteesta uskoin pääseväni lukemattomille treffeille, kunhan vain lataisin Tinderin. Let's be honest here. Jokainenhan pitää itseään aivan uskomattoman kiinnostavana ja hyvännäköisenä, vai mitä? Joten miksi muut eivät sitä näkisi myös? Aivan niin ei kuitenkaan käynyt. Viikon aikana sain alle kymmenen matchia ja kuvittelin appin olevan jotenkin rikki. Algoritmi sorsii todella pahasti. Olin vähintäänkin pettynyt. Olin kuvitellut olevani viehättävämpi kuin mitä muiden mielestä olen. Optimistinen asenne sai itseni arvioimaan oman viehätysvoimani väärin. Luulin olevani hyväkin kuski, vaikka en edes omista autoa.

Optimismi on ihmiselle luontainen ominaisuus. Se suojelee meidän egoa. Jos meillä olisi realistinen käsitys omista taidoistamme, emme uskaltaisi yhtä usein yrittää suorittaa vaikeita tehtäviä, koska pelkäisimme epäonnistumista. Optimismi on usein hyvästä. Kuinka monen uimahyppääjän uskot Olympialaisten finaalissa ajattelevan olevansa hyvällä tuurilla top 5 joukossa? Jokainen heistä varmasti uskoo voittavansa. Mutta vain yksi voi voittaa. Jos hyppääjä ei uskoisi omiin kykyihinsä, hän ei suoriutuisi kauhean hyvin. Siksi positiivinen ilmapiiri parantaa työsuorituksia.

Optimismista voi olla myös haittaa. Se voi antaa meille illuusion olevamme parempia kuin todellisuudessa olemme ja aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Pahimmillaan jopa onnettomuuksia, jos teemme vakavia arviointivirheitä esimerkiksi hyppäämällä voltin korkeimmasta hyppytornista ilman mitään kokemusta uimahypyistä. Hyppyni Tinderiin oli mahaplätsi korkeimmasta tornista. Tuntui ikävältä huomata, ettei olekaan niin haluttu kuin on itse kuvitellut. Olin optimismin sokaisema. Se oli ensimmäinen virheeni. Toinen virheeni tapahtui kun vielä kapusin hyppytorniin portaita pitkin. Olin kuvitellut deittiprofiilin olevan yhtä kuin minä. Sitä se ei ole. Muut eivät saa oikeaa kuvaa minusta profiilin perusteella. Deittiprofiili on vain edustus. Se on kuva siitä, jonka päätän antaa muille itsestäni ja kuva jonka olin antamassa oli vähintäänkin kehno. Yhteenkään profiiliin ei kuitenkaan mahdu kokonaisen ihmisen henkilöhistoriaa tai kaikkia eleitä. Siksi saatamme pettyä treffeillä, kun vastaan tuleva ihminen ei olekaan se, jota luulimme profiilin edustavan.

Meillä on taipumus maalailla kauniita kuvia muista ihmisistä ja katsella asioita vaaleanpunaisten lasien läpi. Haluamme uskoa muiden hyvyyteen. Siksi emme aina näe pieniä merkkejä, jotka kertovat piilevästä vaarasta. Deitti, joka kutsuu ensimmäisille treffeillä luokseen ei olekaan välttämättä avoin ja huomaavainen typpi, joka tarjoaa illallisen. Unelmien prinssi tai prinsessa saattaa osoittautua meille täysin epäsopivaksi tai jopa väkivaltaiseksi. "Ei minulle mitään tapahdu" on sama ajatus, jota tupakoitsijat toistavat itselleen, kun heitä muistutetaan päihteen vaarallisuudesta. Samaa tekevät ihmiset, jotka ensimmäisillä treffeillä menevät suoraan toisen ihmisen luokse. Himocastin podcast-jaksossa annetaan arvokas vinkki seksitreffejä varten. Jos haluat tavata uuden ihmisen seksin merkeissä, niin tapaa hänet ensin julkisella paikalla, ottakaa kahvit mukaan ja kävelkää muutama kortteli yhdessä. Jos deitti vaikuttaa yhä mukavalta (ja turvalliselta) niin on melko ok mennä jo jommankumman luokse. Vaikka kyse ei olisikaan seksitreffeistä niin en näkisi mitään syytä miksi ei voisi tavata ensin muiden nähden. Olen itsekin joskus saattanut kutsua deitin luokseni juomaan kahvia tajuamatta kuinka epämukavaa on yrittää saada toista lähtemään, jos yhteistä kemiaa ei olekaan.

Miten voisin välttää optimismin nettideittailussa? Voit pyytää ystäviäsi, työkavereita tai puolituttuja antamaan palautetta omasta profiilistasi ja tehdä siihen muutoksia palautteen perusteella. Emme näe omaa profiiliamme samalla tavalla kuin muut näkevät. Muut saattavat pitää yhden kuvamme hymyä epäaitona tai esittelytekstiä jopa mauttomana. Netistä löytyy myös sivusto nimeltä Photofeeler, jossa muut käyttäjät voivat arvioida kuviamme, joita käyttäisimme deittiprofiilissa. Koska Tinder ei anna meille mahdollisuutta tehdä luotettavaa A/B-testausta (analytiikan rakastajana olisin niiiiiiiiin halunnut mahdollisuuden tälle), voimme käyttää Tinderin omaa "smart photos" funktiota, joka tekee sen käyttäjän puolesta, mutta itse luottaisin mielummin Photofeeleristä saatavaan dataan. Alla screenshot kahden eri kuvani saamoista arvioista. Vasemmanpuoleinen oli menestys ja komeileekin profiilini ensimmäisenä kuvana, kun taas oikeanpuoleinen ei profiiliin mahdu, vaikka siitä olinkin itse pitänyt.

Lisää optimismista voi kuunnella myös mahtavasta You are not so smart-podcastista, jossa vieraina on jatkuvasti neurotieteiden ja käyttäytymistieteiden professoreita.